lauantai 2. huhtikuuta 2016

Post 93/365

Aurinkoenergiaa pursuilevina lähdettiin tänään koko perheen yhteiselle retkelle Porvooseen. Tarkoituksena oli viettää aikaa puistossa, syödä hyvin ja pyörähtää tietysti myös Brunbergillä. Mielessäni ajattelin, että jos tilanne on suotuisa, ehdin ehkä tsuumailla myös vähän sisustusliikkeitä.  Ja kyllä, pikaisen pyrähdyksen ehdin tehdä pariin puotiinkin.


Mutta ensin pari sanaa ruoasta. Kovasti nälkäisinä puistoilun jälkeen suunnattiin ylistettyyn Zum Beispieliin. Onneksi oltiin ajoissa, koska pöytävarausta meillä ei ollut. Tilaa oli ihan hyvin vielä kun astuimme sisään, mutta jo kohta paikka oli tupaten täynnä.



Ravintolassa oli rento meininki ja kiva tunnelma. Sisustus oli kepeä, iloinen ja toimiva. Vaikka asiakkaita riitti, ruoat tulivat nopsaan ja erityispojot siitä, että nälkäkiukkuisen kolmevuotiaan annos tuotiin vielä meidän muiden annoksia ripeämmin pöytään.


Päädyin tilaamaan avokadopastaa tiikeriravuilla. Kun näin annoksen tarjoilijan kädessä, melkein jo kaduin valintaani. Ensisilmäyksellä annos vaikutti kovain makaroniselta ja jotenkin valjulta. Mutta kun aloin popsia, nielaisin kieleni mukana sanani takaisin. Pasta oli todella hyvä. Erittäin maukas ja raikas, ei lainkaan raskas ja "turpea" niin kuin pastat toisinaan. Ravintolaa ei ole suotta kehuskeltu. Varmasti menemme toisenkin kerran.


Brunberg-pyörähdyksen jälkeen jakauduimme kahteen leiriin ja minä pääsin kiertelemään hetkeksi itsekseni vanhan kaupungin kaduille. Palasin ensin takaisin Rihkamakadulle Simolin-talolle, jossa on Zum Beispielin lisäksi mm. Petris Chocolate Room ja sisustusliike Sasu´s Plauhouse. Olen käynyt Porvoossa viimeksi viime kesänä ja silloin Chocolate Roomin tilalla oli vielä Little Copenhagenin liike. Jos en olisi juuri syönyt olisin ehdottomasti istunut herkkuttelemaan suklaataivaaseen. Nautiskelulle oli tarjolla kivat tilatkin. 



Sasu´s Playhousen neliöissä silmiin tarttuivat erityisesti muutamat jutut. Tämä indonesialaisesta kierrätyspuusta tehty pöytä on yksi niistä. Niin soma!


Vanhat autonrenkaat ovat saaneet uuden muodon säilytyskoreina ja kynätelineinä Muubsin käsittelyssä. Tykästyin näihin kovasti, mutta en keksinyt, mihin niitä juuri nyt laittaisin, joten jäivät liikkeeseen.


Vähän sama juttu näiden kauniiden säilytyslaatikoiden kanssa. Jos olisin heti kekannut niille paikan kotona olisivat voineet tarttua mukaan.


Käsin kudotussa villamatossa miellytti graafisuus. Intiasta ja Kiinasta peräisin olevia sisustustavaroita myyvä Madam Stoltz on maton takana. Jos ei ole ennestään tuttu tapaus, kannattaa tsekata heidän tuotteensa. Vaikka mitä kivaa!

Jotain tänään ostinkin, mutta siitä lisää sitten, kun ostokset ovat löytäneet meillä paikoilleen. Salaperäistä..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti