maanantai 29. helmikuuta 2016

Post 60/365

Katselin vaaleaa, kolmisen vuotta vanhaa sohvaamme auringonvalossa tänään ja totesin, että elämä on alkanut näkyä siinä vähän siellä sun täällä. Kevät on ihanaa mutta raakaa aikaa kun kaikki talven tomut tulee armotta esiin. Kuten tässä on tullut höpöteltyä, meillä on perheessä pieniä lapsia. Silti olen uhmakkaasti pitäytynyt vaaleassa sohvassa. Nyt kuitenkin ajattelin antaa soffarukalle vähän armoa ja peittelin sitä suojaan.


Otin läjän huoneen ja sohvan värimaailmaan istuvia torkkupeittoja ja tyynyjä ja "puin" sohvan niihin. Tällaisten huonekalujen suojustenkaan ei tarvitse olla roikkuvia kaapuja.



Tokikaan näillä ei suojata koko sohvaa mutta aika iso osa kuitenkin. Ja jos ihan rehellisiä ollaan en ole koskaan täysin ymmärtänyt huonekalut kokonaan peittäviä päällisiä. Siinä menee (mahdollisesti) kaunis huonekalu ihan hukkaan kun se peitetään niin, ettei siitä jäljelle omaa pintaa eikä välttämättä muotoakaan. Ja sohva jos joku on lopulta käyttöhuonekalu. Siihen siis väistämättä tulee ajan myötä elämisen jälkiä. Annetaan siis niiden tulla ja nautitaan huonekalun kauniista ulkonäöstä.


sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Post 59/365

Kangasala-reissuilla on aina pakko käydä Pirkan Kirpputorikeskuksessa. Olen tehnyt sieltä tosi monta huonekalu- ja muuta sisustuslöytöä. Tänäänkin nokka näytti siihen suuntaan ja sain poimia kotiinviemisiksi kirppiksen retropuodista retkimukit.


Retkillä parasta on tietysti eväät. Tätä mieltä on myös meidän kolmevuotias, joka rakastaa retkeilyä. Tämän päivän kirppislöydön myötä meillä on vihdoin koko jengille kunnon retkimukit. Nämä emaliklassikot näyttävät olevan puolalaista tekoa. 


En ole mikään retrokuningatar eli en hamstraa kotiini retroaarteita vaikka ne ihan hauskoja ovatkin. Mutta jos sinä viehätyt retroilusta enemmänkin ja liikut Kangasalla, poikkea ihmeessä tälle kirpparille ja erityisesti Retropuotiin. 


Puodissa on paljon astioita, leluja, vaatteita ja asusteita sekä pieniä huonekaluja kuten peilejä. Ja paljon muuta "krääsää". Ja onhan näiden tavaroiden katselu tosi nostalgista ja aika viihdyttävää.


perjantai 26. helmikuuta 2016

Post 58/365

Tänäänkin luvassa vihreä postaus. Vanhoja astioita, joita ei tule käytettyä ruokapöydässä voi hyödyntää kasvien kumppanina. Itse laitoin pikkuruisia viherkasveja vanhoihin Arabian kahvikuppeihin, jotka olen kiikuttanut kotiin mistäpä muualta kuin kirppikseltä.



Vanhat kupit ovat kauniita mutta niin pieniä, että tällaiselle kahvinryystäjälle ei näin pieni kupponen juomistarkoitukseen riitä. Siksi näillekin piti keksiä uutta tekemistä.

Post 57/365

Olen viime aikoina ollut kaikenlaisten viherkasvien perään. Ilmeisestikin se on kevät, joka saa intoilemaan ja tuomaan vihreyksiä sisätiloihin.



Tänään ripustin ruokailutilan yhteyteyteen, ikkunan eteen kolme Bauhausista ostettua kasvia. Vihertrio pääsi päällekkäin kun kiinnitin kasvit toisiinsa.



En tunne kasveja enkä kukkia kovinkaan hyvin enkä onnistu pitämään kasveja pitkiä aikoja elossa, mutta näiden luulisi selviytyvän vähän vähemmälläkin huolenpidolla. Ja voihan se olla, että intoudun tänä keväänä ja kesänä selvittelemään kasvi- ja puutarhahommia. Ainakin olen paljon innostuneempi aiheesta kuin aiemmin.

torstai 25. helmikuuta 2016

Post 56/365

Meillä on ollut kohta kolme viikkoa perheen yhteistä lomaa kun mieheni on isyysvapaalla. Harmillisesti siitä puolet meni sairasteluun, mutta nyt olemme kaikki taas iskussa. Sen kunniaksi vietettiin tänään kaupunkipäivää Helsingissä. Isä ja poika katsastivat uuden Risto Räppääjän ja me tytöt shoppailtiin. Lopuksi vielä yhteinen lounas Cafe Köketissä. On muuten kiva paikka lasten kanssa. On tilaa rattaille ja juoksenteleville pienimmäisille ja leikkipaikka möyrimistä varten. Shoppailurundin ohessa käväisin Citycenterin Habitatissa pitkästä aikaa.


Tänään ei mikään erityinen pompsahtanut silmiin siinä määrin, että olisi tarttunut mukaan kotiin vitäväksi. Muutamiin juttuihin kuitenkin loin vähän pidemmän silmäyksen. Yksi niistä oli tämä kattaus, jossa erityisen hauskaa on kookkaimman lautasen kiva muoto. Olisipa setti vielä ollut värikäs - kuten vaikkapa alla olevan kuvan astiajoukko.


Muutama vuosi takaperin Helsingin ytimeen avattu sisustusliike on varsinkin siinä mielessä tervetullut lisä sisustuskauppojen kavalkadiin, että niitä ei ydinkeskustassa ole liikaa. Habitatissa huonekalu- ja muut sisustusostokset voi tehdä näppärästi muun shoppailun ohessa.


Tällä penkillä voisi tuoda puiston sisään. Viereen vaan iso viherkasvi ja kirkasvalolamppu niin voisi kuvitella olevansa mukavasti ulkotiloissa.


Keltaista oli rimpskauteltu astioiden lisäksi myös sohville tyynyihin.


Kuten joku päivä jo totesinkin, työpöydät ovat taas in. Habitatissa on useampi hiukan erilainen työpöytävaihtoehto ja muutenkin ihan hyvä valikoima erilaisia toimistotarvikkeita. Lisäksi siellä myydään lasisia ja laminaattisia pöytätasoja sekä pukkijalkoja. Ilahduin itse tästä pari vuotta sitten kun suunnittelin työpöydän tekoa (sittemmin kyllä päädyin tee se itse -ratkaisuun pöytälevyn osalta).

Habitatin valikoima on tasaista, neutraalia laatua. Ei suurta väri-iloittelua tai erityisen persoonallisia juttuja, mutta hyviä perusasioita ja ystävällinen palvelu (ainakin tänään). Ja se sijainti on loistokas. Varsinkin jos tulet Helsinkin muualta, on tässä näppärä kohde lähellä kaikkea. Ja myymälä on ainut laatuaan Suomessa, muutamaa shop in shopia lukuunottamatta. 

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Post 55/365

Vanha seinäkalenteri, pari vanhaa tapetinpalaa ja vähän muutakin paperitavaraa sai tänään saksilta kyytiä kun tuli tarve uudistaa perheen pienimmän vaatekaapin lasiovi.  Kuopuksemme on pian kymmenen kuukautta ja pikkutyypin vaatteet mahtuvat toistaiseksi melko pieneen kaappiin.




Vaatekaappina toimii Ikean Billy Morliden (yksiosainen), joka säilöi aiemmin paperitavaraa.  Kaappi on siitä hauska, että lasiovea voi tuunailla mieleisekseen. Jossain vaiheessa teetin väliin ison kasan mustavalkoisia valokuvia ja koristuksena on ollut myös lasten piirrustuksia.


Nyt tein kaapista tytön huoneeseen sopivan mustavalkopinkin. Ensin pohjalle vaikka sun mitä mustavalkoista erilaista silppua ja sitten päälle pari väriläiskää pinkin sävyisistä papereista. Lopputuloksena on suloinen sekamelska, joka toimii kun värejä ei ole sotkettu samaan kasaan liikaa.



tiistai 23. helmikuuta 2016

Post 54/365

Olen varannut kirppispöydän vanhojen romujen myymistä varten ja kun tänään kaivelin myytäviä esiin törmäsin pussilliseen huopaa. Viimeksi olen huopaa hypistellyt varmaankin silloin kun askaroin huopaeläimiä lastenhuoneen verho-oveen. Päätin, että tänään otan taas huovan käsittelyyn ja keksin siitä jotain. Kohteeksi päätyi iänikuinen jalkalamppu, joka jo hyvän aikaa sitten kaatui ja josta siinä rytäkässä meni varjostin rikki.


Tänään lamppuraasulle syntyi "huopahattu" peittämään risan varjostimen. 


Leikkasin harmaasta huovasta kaistaleita ja liimasin ne lampunvarjostimen yläosasta kiinni. Muualta kaistaleet roikkuvat vapaasti.


Kaikessa tohotuksessa jäi "ennen" kuva ottamatta, mutta rikkinäinen varjostin on kermanvaalea, hyvin simppeli. Lopputulos on ainakin vähän lähtötilannetta parempi ja siistimpi. En erityisemmin pidä tästä lampusta enää, mutta jotenkin se vain aina roikkuu mukana. Takkahuoneessa se ei ole silmissä ihan koko ajan ja mieluummin sitä nyt katselen kun vielä hetki sitten.

maanantai 22. helmikuuta 2016

Post 53/365

Kirkkaat päivät ovat olleet aika vähissä viime aikoina, joten päätin tuoda kirkkautta ja keväistä meininkiä tänään sisään muilla konstein.


Kiersin ruokakauppaan Bauhausin kautta ja nappasin sieltä mukaan keltaisen Onnenpensas-kimpun. Se pääsi virkistämään ja valostuttamaan makkaria. Kaveriksi vielä keltaiset tyynyliinat.




Mukaan tarttui myös Magnolian oksa, jotta Onnenpensaan ei tarvitse yksinään huoneessa kökkiä.


Se ei ole väri-iloittelun kuningatar, mutta muuten kaunis ja rauhoittava katsella. 

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Post 52/365

Kadonnen vastustuskyvyn metsästämiseksi otin luonnon väriaineet käyttöön ja ryhdyin tekemään iltapalaa. Mielikin kaipasi piristystä, joten annoin itselleni luvan ihan pikkuisen leikkiä ruoalla.


Syntyi Ana Ryppelsiini, joksi tämän vitamiiniukkelin ristin;) Uskon, että tulen käyttämään Anaa viihdykkeenä ja pöytäkoristeena tulevilla lasten synttäreillä. Koska mikä parempaa kuin syötävä koriste? Nimensä mukaisesti ukkelissa on anananasta, appelsiinia ja rypäleitä.


Porkkanasta saa taiteiltua helposti pikkuisia tikkuja, joilla voi kirjoittaa tekstiä. Meillä tarvitaan tällä hetkellä voimaa. 


Ei kun syömään! 

lauantai 20. helmikuuta 2016

Post 51/365

Viikko vierähti melkein lopuilleen ennen kuin pääsin ulos neljän seinän sisältä. Sairastelu on jatkunut ja vienyt sietokyvyn äärimmilleen. Tänään alkoi tuntua siltä, että uskaltaa nousta jaloilleen, kammata tukan ja karauttaa ihmisten ilmoille. Tie vei Ikeaan, jossa katsastin läpi uusimmat tulokkaat.



Nyt helmikuussa lanseerattu Tilfälle-mallisto on fuusio Brasiliaa ja Skandinaviaa eli räiskyvät värit ja yksinkertainen muotoilu samassa paketissa. Mallistoon kuuluu huonekaluja, kuten lepotuoleja ja jakkaroita.

Kokoontaitettava lepotuoli on hauska sekoitus klassista Lepakkotuolia ja rantatuolia. Pikkujakkara on eukalyptuspuuta ja nahkaa. Myös raikkaan väriset astiat ja tekstiilit löytyvät mallistosta.




Daybed daybed daybed! Tuo tämän hetken must have. Vuoden 2016 Elle Decoration Swedish Design Awardsissa Ikean Sinnerlig "sohvasänky" valittiin vuoden huonekaluksi. Ja onhan näitä sohvasänkyjä, daybedejä - tai millä nimellä haluatkaan itse tätä mööpeliä kutsua - monia muitakin.



Pari muutakin kivaa uutuutta osui silmiin. Tämä kopio pärekorista on kivannäköinen säilytysloota. Kyseessä on Bullig-kori.


Työpöydät ovat muuten taas kovassa huudossa. Pitkään jatkunut trendi työskennellä läppärin kanssa sohvan nurkassa, sängyllä tai ruokapöydän ääressä on förbi. Nyt istahdetaan taas rehdisti työskentelylle varatun pöydän ääreen ja ryhdytään hommiin. Ikealla on muutamakin oikein kiva työpöytämalli, joista tämä sieppeä Lillåsen on yksi.

perjantai 19. helmikuuta 2016

Post 50/365

Vaikka inspiroivia sisustuskuvia ja -juttuja on verkko pullollaan tykkään ihan hirmuisesti paperisista sisustuslehdistä. Oikein aina kutkututtaa kun pääsee avaamaan uuden lehden kannet ja saa uppoutua tutkimaan sivuja.

                                 

Tilaan aina ajoittain joitain lehtiä kotiin, mutta useammin ostan irtonumeroita eri lehdiltä. Takuuvarmoja valintoja ovat yleensä ruotsalaiset sisustuslehdet. Ruotsalainen sisustustyyli on riittävän lähellä suomalaista eikä siksi tunnu meille liian vieraalta tai vaikealta. Naapurimaan sisustuslehdissä kuitenkin sisustetaan rohkeammin, joten niistä saa kivasti ideoita ja inspiraatiota. Vankka suosikkini ruotsalaisista lehdistä on Elle Decoration. 

Suomessakin sisustuslehtiä on pystyssä vielä yllättävän monta. Viime aikoina olen tilannut kotiin Dekoa, mutta vaikka kuvat ovat kauniita ja jutut laadukkaita, se jättää toisinan vähän kylmäksi. Minun makuuni siinä pitäisi olla vähän enemmän rosoa ja elämänmakua.

Suomalaisista lehdistä on vaikea valita suosikkia. Avotakka ja Glorian koti monesti miellyttävät, samoin Divaani. Mikään ei kuitenkaan ole ylitse muiden. Toivoisin näiltä kotimaisilta lehdiltä irtiottoja, poistumista mukavuusalueelta. Lehdet ajautuvat helposti samaan muottiin ja jäävät ns. Kultaiselle keskitielle - sen sijaan että pyrkisivät rohkeasti erottumaan. Toki helpommin sanottu kuin tehty.

Kertokaa ihmeessä, mitä lehtiä te luette tai mitä ette lue ja miksi. Mielelläni jakaisin kokemuksia!
  

torstai 18. helmikuuta 2016

Post 49/365


Olen vanhojen huonekalujen ja tavaroiden ystävä. Uuden uutukaisiakin juttuja sopii mukaan, mutta mielelläni valitsen jo elämää nähneen tavaran sisustukseen jos se on mahdollista. Esittelen tässä pari vanhojen tavaroiden verkkokauppaa, joiden tarjontaa itse seuraan säännöllisesti.


1. Romuritari

Ykkösenä nostan esille Antiikkiliike Romuritarin, joka ostaa ja myy antiikkia, retroa, taidelasia, vanhaa Arabiaa, sisustustavaraa ja myös "vähemmän arvokasta" rompetta. Romuritari myös valmistaa huonekaluja vanhoista lankuista. Heillä on nettisivuillaankin hyvä, leppoisa meininki. Tulee tunne, että siellä pidetään vanhoista aarteista hyvää huolta. Verkkokaupan lisäksi heillä on liike Lehmossa/Kontiolahdella.

2. Kätkö Vintage

Tamperelainen Kätkö Vintage myy vintage- ja design-huonekaluja pääasiassa 1950-1980-luvuilta. Heidän valikoimissaan on myös muuta sisustustavaraa kuten purkkeja ja rasioita sekä vaatteita ja asusteita. Yritys on perustettu vuonna 2012 ja kivijalkamyymälä löytyy Tampereen ytimestä Tammelantorin laidalta.

3. Vintage Galleria

Vintage Galleria on keskittynyt ajattomiin design-huonekaluihin. Kätkö Vintagen tapaan huonekalut ovat -50-80-luvuilta. Vintage Gallerian tyypit tukevat estävää kehtiystä etsimällä uusia koteja huonekalukaunokaisille.

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Post 48/365

Betoni on yksi suosikkimateriaaleistani. Siinä on sopivaa rouheutta ja aitoutta. Habitaressa viime syksynä tutustuin Kube-valaisimiin, jotka muotoilija Petri Seuri valmistaa betonista.


Kubeja löytyy pöytävalaisimina, seinävalaisimina, lattiavalaisimina ja kattovalaisimina. Eri malleja yhdistää kuutiomuoto. Seurin mukaan kuutio on muotona haastava ja siksi kiehtova. Pyöreä muoto olisi moninkerroin helpompi valmistaa.


Valaisimissa on kaunis epäsuora valo. Kuben lattiamallilla saa kivan valaistuksen matalalle ja seinämalli antaa kivasti valoa sekä ylä- että alapuolelle. Tietysti kaunis valaisin myös paketoidaan kivaan pakkaukseen.