Post 152/365

Tämä viikko on taas ruoanlaittomielessä hyvä viikko. Firma nimeltä Keittiökaveri on nimittäin miettinyt meidän puolesta, mitä haarukoimme suuhumme seuraavina päivinä. Ja mikä parasta, he myös kiikuttavat tarvikkeet resepteineen kotiovelle. Tämä tietää arkirutiineissa edes pientä helpotusta.

Keittiökaveri käy rimpauttamassa meidän ovikelloa joka toinen viikko. Olemme tilanneet heiltä ruokatoimituksen, jossa on ruokatarpeet kolmelle neljän hengen aterialle. Koska meitä on kaksi aikuista ja pari pikkuihmistä, syömme näistä ruoista 3-5 päivän ajan riippuen siitä, miten yksi työssäkäyvä on paikalla aterioimassa. Yksi aterioista on aina kasvis, yhdessä on pääosassa kala kolmannessa liha. Yhden toimituksen hinta on 74 euroa.

Meillä on ollut palvelu käytössä nyt kolmisen kuukautta ja olemme olleet tosi tyytyväisiä resepteihin, toimitettuihin ruokiin ja palveluun kokonaisuudessaan. Kasvikset ja vihannekset ovat luomua ja lihat ja kalat usein lähi- tai luomutuotantoa. Muutenkin palvelu pyrkii suosimaan luomutuotteita. Ainut pieni miinus pitää antaa ajoittaisista aikatauluheitoista. Firma nimittäin ilmoittaa aina etukäteen aikaikkunan, jolloin ruokapussukat saapuvat ovelle. Muutamia kertoja tämä ilmoitettu aikaikkuna ei ole pitänyt.

Erityisesti olemme tykänneet siitä, että ruoanlaittoon on tullut lisää mielikuvitusta. Meille kun isoin haaste tuntuu olevan keksiä se, mitä kokattaisiin. Erityisesti kalaruokien suhteen maailmamme on avartunut. Tänään söimme esimerkiksi turskaa kurkkukastikkeella. Virkistävää! Ja hyvää myös. Palvelulle papukaijamerkki lisäksi siitä, että siihen ei tarvitse sitoutua yhtä toimitusta pidemmälle. Jokaisen toimituksen voi peruuttaa viimeistään viikkoa ennen sen saapumista ja palvelusta voi irtisanoutua kokonaan koska vain.

Reseptivihko on nähtävissä etukäteen Keittiökaverin "omilla sivuilla", mutta myös paperinen vihkonen tulee ruokien mukana kotiin.

Jos tunnet epätoivoa arjen ruokarumbassa, suosittelen kokeilemaan. Heiltä saa myös lahjakortteja, mikäli haluat ilahduttaa arjen pyörityksessä uupunutta ystävää tai sukulaista. Vink vink;)

Post 151/365

Jokin aika sitten postasin vanhasta lääkekaapista, jonka suhteen jäin arpomaan, millaiseksi sen tuunaisin. Homma on jäänyt lepäämään laakereilleen, mutta sitten tänään muistin, että meillä on toisen projektin jäljiltä varastossa halkeilumaalia. Päätin toteuttaa kaapin muodonmuutoksen sitä hyödyntäen. Käsittelimme aiemmin keittiön avohyllyn halkeilumaalilla ja lopputulos oli onnistunut. Samanlaista pintaa lähdetään nyt sitten hakemaan kaappiin.

Keittiön hyllyn halkeillut pinta näyttää tältä. Hyllynä on vanha lattialankku. Pinta on luonnollisesti halkeilleen näköinen.

Tämän pinnan aikaansaamiseksi ei itse asiassa riitä pelkkä halkeilumaali. Itse maalin lisäksi tarvitaan pohjamaali (kookosmaali) ja halkeilulakka, jotka yhdessä saavat aikaan halkeilevan näköisen pinnan. Liberon Bloom-sarjaa kaikki kolme. Laitan tähän ohjeet, mikäi joku muukin on innokas kokeilemaan:

1. Maalattavan pinnan hionta (tarpeen mukaan). 

2. Kookosmaalin levittäminen. Sekoita hyvin ennen sutimista. Sävyjä on valittavana seitsemän (luonnollisia vihreä, harmaan ja sinisen sävyjä sekä yksi punainen). Pohjamaalina toimiva kookosmaali tulee kuultamaan/näkymään halkeilevan pinnan alta. Minulla on hyllyssä (ja tulee siis olemaan myös kaapissa) vaalea sävy nimeltä Kookos, jolloin huonekalusta tulee kokonaisuudessaan yksivärinen, kuta kuinkin valkoinen.

3. Kuivumisaika neljä tuntia.

4. Tarvittaessa toinen kerros kookosmaalia.

5. Kookosmaalin päälle levitetään tasainen kerros halkeilulakkaa. Maitomainen lakka muuttuu läpikuultavaksi kuivuessaan (kuivanakin tahmea).

6. Kun lakka on kuivunut, voi sen päälle levittää halkeilumaalin. 

7. Kuivumiasika jälleen neljä tuntia. Halkeileva pinta muodostuu kuivumisen aikana vähitellen.

Huom! Halkeamien koko muodostuu sen mukaan, miten paksut kerrokset lakkaa ja halkeilumaalia levitetään. Mikäli haluat pieniä halkeamia, levitä ohuet kerrokset. Ja päinvastoin.

Itse taisin aikoinaan ostaa tuotteet Prisman tai Kodin Terran verkkokaupasta. Nyt linkitin Turun Maalitukun sivuille, koska siellä näytti olevan saatavilla maalin kaikkia sävyjä.

Tässä vielä tämä kaappi, jolle pitäisi saada halkeileva pinnoitus. Kaappivanhus sai tänään kyytiä hiekkapaperilta (aika mahtava keli olikin pienelle pihapuuhastelulle). Omassa projektissani ollaan siis vasta alussa. Mutta enköhän jo huomenna pääse käsiksi sutiin. Kuvamateriaalia luvassa valmiista tuotoksesta lähipäivinä.

Post 150/365

Tänään vietimme perheen kesken kahden viikon yhteisen loman päättäjäisiä Järvenpäässä. Mies polki pyörällä sinne, välissä vietettiin yhteistä aikaa perillä ja illan kähmässä minä polkaisin vuorostani kotiin. Olen kovasti tykästynyt Järvenpäähän ja Tuusulaan. Kivoja pieniä kaupunkeja, joissa on monenlaista iloa silmälle. Erityinen suosikkini on Tuusulan Rantatie, jonne aiomme tehdä taas tulevana kesänä ihan oman retken. Tänään pysyttelimme Järvenpään Rantapuistossa, jossa on kiva leikkipuisto lapsille, sorsia syötettävänä ja kunnolla lääniä kesäkirmailua ja pallopelejä varten.

Puistosta löytyi passeli ravintolakin. Nimittäin Huili. Toimiva ravintola lapsiperheelle ja mainio vege-burgeri. Katselin kateellisena myös naapuripöydän runsaita ja meheviä salaatteja, mutta kiljuva nälkä ja edessä oleva 32 kilometrin pyöräily kannustivat tilaamaan hampparin. Välissä olevat tofupihvit olivat harvinaisen hyvät, briossisämpylä makoisa ja kastikkeet herkullisia. Tykkäsin!

Sisustukseltaan ravintola on siisti ja toimiva. Ei mitenkään erikoinen mutta oikein ok. 

100-paikkainen terassi on varmasti kesällä suosittu. Näkymät Tuusulanjärvelle eivät ole lainkaan hassummat. Viileiden kesäiltojen varalle terassilla on myös takka.

Post 149/365

Meillä on nyt päästy kaverisynttäreiden makuun. Esikoisen täytettyä neljä sukulaiskemut eivät enää riitä vaan on saatava myös kaverit päiväkodista kylään. Ja sama juttu tuntuu olevan muilla ikätovereilla. Kutsuja kaverisynttäreille on alkanut ilmaantua sieltä sun täältä. Tämä on hämmentävää ja uutta myös vanhemmille - ainakin minulle. Vielä vuosi sitten kun riitti, että kakkua tarjotaan isovanhemmille ja kummeille. Tänään olimme ensimmäistä kertaa esikoisemme kaverin synttäreillä Helsingissä, Ruoholahden hupipuistossa Snadi Stadissa. Tämä oli avartava kokemus erityisesti ensikertalaisille.

Kutsu juhliin tuli jo viikkoja sitten ja kyllä tästä on puhutttu ja juhlia odotettu. Snadi Stadi on Hoplopin kaltainen lasten sisäleikkipuisto, josta voi vuokrata juhlahuoneen tarjoiluineen ja ohjelmanumeroineen synttäreitä varten. Täytyy todeta, että konsepti on tosi toimiva ja lapset olivat into piukeana.

Sankari voi valita haluamansa juhlahuoneen, teeman kattaukseen ja suosikkiherkut tarjolle. Vastassa on juhlaemäntä tai -isäntä, joka tarjoilee kakkua, leikittää ja auttaa askarruttavissa asioissa. 

Näihin juhliin osallistivat myös vanhemmat. Huoneessa olikin hyvin tilaa myös aikuisille.

Myös puiston maskotti Foxy vieraili kemuissa jakamassa lapsille lahjat ja leikkimässä hippaa. Parasta oli kuitenkin se, kun pääsi halaamaan Foxya ja poseeraamaan kuvassa tämän kanssa.

Juhlahuoneessa vietettiin aikaa noin tunnin verran herkutellen, jonka jälkeen lähdettiin vapaasti leikkimään puistoon. Kotiin sai kuljettaa väsyneen mutta onnellisen pikkumiehen.

Snadi Stadin etu moneen Hoplopiin verrattuna on sijainti. Tänne nimittäin pääsee kätevästi julkisilla. Monet Hoplopit sen sijaan ovat paikoilla, jonne julkiset eivät liiku ihan niin näpsäkästi. Toki tänne pääsee myös autolla. Kauppakeskus Ruoholahden alakerrassa, osoitteessa Itämerenkatu 21 sijaitsevaan hupipuistoon pääsee karauttamalla auton parkkiin lähestulkoon ovelle.

Täytyy myöntää, että olen lähtökohtaisesti suhtautunut tämän tyylisiin synttäreihin varauksella, mutta kun tänään näin, miten kivasti ja jouhevasti homma toimii ja miten innoissaan lapset olivat, vedän ennakkoluuloni vessanpöntöstä alas. Todennäköisesti mieliputeeni saa vain vahvistusta kun saamme tänä vuonna pidettävät oman juniorin kaverisynttärit kotona juhlittua;)

Post 148/365

Olen hypistellyt Verso Designin Oksa-naulakkoa moneen otteeseen ja tänään sitten vihdoin nappasin kaksi naulakkoa matkaan Stokkan alesta.

Toinen naulakko pääsi seinälle jo tänään. Sille löytyi paikka yläkerran aulasta. Naulakon pyhitän lasten vaatteille. Toinen naulakko sijoittuu makkariimme kunhan saan siellä ensin pari muuta juttua seinään liittyen kuntoon.

Verso Design on suomalainen, vuonna 1997 perustettu design-yritys. Yrityksen takana ovat suunnittelijat/muotoilijat äiti ja tytär, Kirsikka Savonen ja Tuttu Sillanpää. Myös Tuttun sisko Tuuli Burman on sittemmin tullut mukaan yritykseen. Verso Design tekee korkealaatuisia, luonnosta inspiraatiota ammentavia kodin sisustamiseen liittyviä tuotteita.

Valikoimassa on koreja, hyllyjä, naulakoita, tekstiilejä, keittiötarvikkeita jne. 

Oksa-naulakon idea on, että eri värisiä naulakoita voi ketjuttaa hauskannäköiseksi pötköksi. Itse ostin kuitenkin vain nämä kaksi puunväristä naulakkoa, jotka eivät edes tule pötköön. Minusta ne ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan kauniita. Ja tappeihin voi laittaa roikkumaan värikkäitä pussukoita tai muuta pirtsakkaa jos tulee tarve saada väriä kehiin. 

Post 147/365

Huomenna meillä on talossa kolmevuotiaan tilalla neljävuotias. Juhla-aamuun on valmistauduttu sankarin toivomalla lahjalla (jotain pääteltävissä kortista) ja varsinaiset kesäkuun puolella pidettävät juhlat ovat suunnittelussa.

Juhlakalu on toivonut supersankarijuhlia. Tänään vierailin Pinterestissä metsästämässä helposti toteutettavia juhlaideoita tällaisiin kemuihin. Ei mitään turhan överiä tai kallista vaan helppoa ja mukavaa. Tänään esittelen muutaman tällaisen idean, jotka itse laitoin muistilistalle juhlia varten.

Kuva: Pinterest (betty.crocker.com)

Herkkuja pitää joka tapauksessa olla, joten samallahan sitä voisi hyvin kuvioida kakun tai leivokset tomusokerilla Batmanin hengessä.

Kuva: Pinterest (Catch My Party)

Jos kirppikseltä tms. löytyisi vanhoja sarjiksia, voisi vieraille askarrella karkki-, sipsi- tai popparipussukat niistä.

Kuva: Pinterest (3dotdesignstudio.com)

Jotain ohjelmaa olisi kiva keksiä, jotta kemut ei mene pelkäksi hulinaksi. Peltipurkeista askarreltava peli voisi olla toimiva. 

Kuva: Pinterest (littlebigco.blogspot.com.au)

Ihan tähän en aio ryhtyä, mutta mustat ilmapallot olisi helppo ja nopea teemaan istuva koristelu.

Post 146/365

Eilisellä city-rundilla piipahdin myös pitkästä aikaa Punavuoren Peikossa, joka pursuilee söpöyksiä minityypeille.

Tämä ovi löytyy Helsingistä, Uudenmaankadulta. Sisällä on hyllymetreittän raikkaita merkkivaatteita lapsille. Tuotteita on kymmeniltä eri merkeiltä. Takaosassa on myös isompaa lastentarviketta kuten vaunuja.

Seinälle oli koottu hauskat valmiit asukokonaisuudet lapsosille. 

Mitään puoli-ilmaisia nämä vaatteet eivät ole, mutta eivät sitten myöskään huonolaatuisia.

Nurkassa on puuhapaikka lapsille ja aikuista (ainakin minua) miellyttää väljä myymälä, jossa on tilaa pyöriä. Tuotteet on aseteltu merkeittäin, joten halutessaan voi katsastaa vain suosikkivalmistajiensa vaatteet.

Post 145/365

Helteinen Helsinki - onko ihanampaa? Vietettiin tänään perheen kesken leppoisaa cityelämää mm. Kaivarissa (Kaivopuistossa). Otin myös tuokion vain itselleni ja tallustelin Punavuoren putiikkeja tsekkaillen. Vahingossa satuin Second Hand -myymälä Remakelle passelisti. Lauataina vietettävän Siivouspäivän kunniaksi Annankadun myymälä on ladattu täyteen second handia ja kaikki vaatteet ovat 29.5. asti max. 10 euroa.

Remake on trash design- ja second hand -yritys, jolla on liikkeet ja ompelimo Annankadulla ja Arkadiankadulla. Tänään Annankadulla valmisteltiin mm. pitsistä hääpukua, jonka selkämykseen oli syntymässä mielettömät korukoristelut. 

Käytetyn materiaalin jalostus uuteen muotoon nostaa päätään koko ajan korkeammalle - onneksi. Remakella on makeita vaatteita, koruja ja asusteita, joiden ydin on kierrättämisessä.

Tänään myymälä näytti hieman erilaiselta kuin tavallisesti, koska secnd hand -vaatteet valtasivat alaa.

Remake on toteuttanut  hienoja asuja monelle artistille kuten Chisulle, Antti Tuiskulle ja Evelinalle. Remaken luomuksia voi myös vuokrata esimerkiksi juhliin. 

Jos second hand innostaa, kannattaa rynnistää paikan päälle vielä tällä viikolla tekemään löytöjä. Itse ostin yhden heidän omaa tuotantoaan olevan paidan, huivin sekä nahkaiset korvakorut. Vaatteet kiertävät pesukoneen kautta, mutta korvikset näyttävät tältä:

Korvakorut ovat Hernén tuotantoa, joka valmistaa asusteita kierrätysnahkaa suosien. Tuotteet syntyvät käsityönä Suomessa.

Post 144/365

Monissa sisustussuunnitteluprojekteissa pyritään hyödyntämään olemassaolevia tavaroita ja huonekaluja ja suunnitelmia rakennetaan tiettyjen elementtien ympärille. Tämä on paitsi taloudellista myös ekologista. Vaate- ja pukeutumishuone, jonka suunnittelin muutamia vuosia sitten -70-luvun rivitaloasuntoon on yksi esimerkki tällaisesta projektista.

Tämä kyseinen tila on ikkunaton, kiviseinäinen huone, jossa haasteena olivat lukuisat vesiputket katossa ja sähkökaappi seinässä. Nämä asiat rajoittivat tilankäyttöä. Asukkailla oli toiveena hyödyntää mahdollisimman paljon olemassa olevia huonekaluja ja saada toteutus hoidettua suhteellisen pienellä vaivalla ilman isompia remontteja. Lisäksi tarvittiin ratkaisu suurelle määrälle isoja säilytettävia tavaroita kuten matkalaukut.

Tilassa aiemminkin olleet korkeat kaapit sijoitettiin vasemmalle seinustalle, joka oli korkeutensa puolesta ainut mahdollinen paikka niille. Takaseinälle ideoin verholla peitettävän "vapaan" säilytystilan, jota voi täyttää isommilla tavaroilla ilman, että kokonaisuudesta tulee epäsiisti. Vanhat Muuramen lipastot asettuivat oikealle seinustalle naulakoiden kanssa.

Kookkaalle peilille löytyi paikka oviseinältä ja koska tila on iso, peilin eteen mahtuu kivasti myös Eero Aarnion huikea Pastilli-tuoli. Tässä voi vetää hetken happea, jos sopivaa juhlakolttua ei meinaa löytyä kaapista:) Kiviseinien kaikuisuutta vähentää muhkea vaalea matto. Myös iso verho akustoi kivasti.

Suunnitelmaa varten hankittiin ainoastaan matto, iso peili ja seinänaulakot. Muutoin sisustuksessa hyödynnettiin asukkaiden olemassa olevia tavaroita ja huonekaluja.

Post 143/365

Puukengät on klassikko! Ja viime vuosina niistä on tullut myös kovin trendikkäitä. Erityisesti paksupohjaiset ja korkeakorkoiset puukengät ovat olleet in viime aikoina. Löysin omat valkoiset kopsottimeni taannoin kirppikseltä.

Minulla on ollut pikaisten pihapiipahdusten kenkinä Reinot. Kesäisin ne ovat kuitenkin turhan paksut ja hiostavat, joten ajattelin hankkia lämpimien kelien "hyppykengiksi" puukengät. Ne ovat mukavat jalassa eivätkä ole liian kuumat. Toimivat myös puutarhahommissa kivasti.

Alunperin nämä kopisevat kapistukset olivat köyhän väen jalkineita Paksu puu suojasi mudalta, kiviltä ja lialta. Myöhemmin niistä tuli työläisväeston suojajalkineita ja ilmeisesti edelleen ne ovat mm. Alankomaissa sähkömiesten viralliset työkengät. Muodikkaiksi popottimiksi ne ovat muodostuneet 1990- ja 2000-luvuilla. Perisuomalaiset, Myrskylässä valmistetut Talla-hollannikkaat ovat hitti, ja mieluusti suosisin suomalaista, mutta tartuin kuitenkin tähän ruotsalaiseen pariin, koska kävelivät niin sopivasti eteen kirpparilla.

Post 142/365

Äidin ja isän luona Kangasalla hyökkään aina tyypillisesti heti kirppikselle esimään aarteita. Sama homma tänään. Pirkan Kirpputorikeskus on vakiopaikkani ja harvoin lähden sieltä tyhjin käsin.

Tänään könysin sieltä ulos tämä vanha lääkekaappi kainalossa. Otinkin heti hiomapaperin kauniiseen käteen ja aloittelin hiljalleen hiontaa. Aikomus on hioa ja maalata tämä vanhus uuteen uskoon.

Väri on ielä harkinnassa. Kaapin paikka tulee olemaan joko makuuhuoneessamme tai sitten jomman kumman lapsen huoneessa. Ei siis tule lääkekaappikäyttöön. Meidän makkaria varten värityksen pitäisi olla hillitty, esimerkiksi harmaa, lapsille taas voisin ajatella jotain räväkämpää kuten lilaa tai sinistä. Katsotaan, mihin tämä proggis kehittyy kunhan ensin saan rasittavimman vaiheen eli hionnan pois jaloista.

Post 141/365

Meillä on tänä vuonna ensimmäistä kertaa lapsen kaverisynttärit. Esikoinen täyttää viikon päästä neljä ja haluaa nyt pitää lähisukulaisten ja kummien lisäksi kemut myös päiväkotikamuille. Pippalot pidetään kesäkuun toisella viikolla ja nyt pitikin saada kutsut matkaan. Tuumin, että miksi kutsujen tulisi olla perinteisen kortin näköisiä? Miksen voisi käyttää inasen enemmän mielikuvitusta ja ottaa ilon irti tästäkin puuhasta?

Jostain syntyi ajatus tekaista lennokin malliset kutsut. Niistä tulikin ihan kivat ja lapsia ajatellen kiinnostavat. Tämän ikäiset eivät pääsääntöisesti vielä itse osaa lukea, joten heille on nyt kutsussa muuta mukavaa kuin sisältö.

Tarvitaan vain värillistä kartonkia ja tussi. Lisäsin näihin myös reiät ja narut, jotta kutsut saa tarvittaessa roikkumaan jonnekin. Tämä malli kun ei niin helposti pysy jääkaapin ovessa magneetilla.

Kutsut menevät jakoon päiväkodissa. Koska sujautan nämä lasten lokeroihin ajattelin, että on olennaista kirjata näkyvälle paikalle, että kyseessä on kutsukortti. Muuten voisi vanhemmiltakin mennä ohi, että kyseessä ei ole "pelkkä" lennokki ja kortti saattaisi lentää teille tietämättömille ennen kuin viesti ehtisi perille:) Tarkemmat tiedot juhlista kirjoittelin lennokin sisään.