Post 91/365

Tänään juhlittiin kummipoikamme synttäreitä. Kaapista löytyi vain tylsää ruskeaa lahjapaperia, joten paketoituani lahjat koristelin niitä vähän veikeämmän näköisiksi.

Olen monesti ennenkin tuunannut paketteja askartelemalla niihin jotain ekstraa. Tällä kertaa liimasin värikästä kartonkia paperin päälle ja leimasin lapsen silmää miellyttäviä kuvioita niihin. 

Lopuksi onnittelutekstit ja juuttinarua ympärille. 

Olen käyttänyt paketoimiseen myös vanhoja kortteja ja seinäkalentereita, joista olen leikannut kuvia. Vanhat tapetit toimivat tässäkin. Niihin voi tietysti paketoida sellaisenaan tai leikata tapetista kuvia  pakettien päälle. Hieman aikaa ja viitseliäisyyttä tällainen tuunailu tietysti vaatii, mutta lopputuloksena on persoonalliset paketit, jotka ilahduttavat saajaansa jo ennen niiden avaamista.

Post 90/365

Kun etsin lapsille jotain uutta tai käytettyä suuntaan lähes aina ensimmäiseksi Töölöön, Museokadulle. Little Copenhagen on yksi lempipaikoistani, mitä lasten kamppeisiin tulee. 

Niin uutta kuin käytettyä tavaraa löytyy hyvät valikoimat. Enimmäkseen tarjolla on vaatteita ja kenkiä, mutta jonkin verran myös muuta tarviketta ja sisustustavaraa on valikoimassa. Uusista tuotemerkeistä löytyy mm. Ebbe, Ver de Terre, Wheat ja Mini Rodini. Kaikki myytävät tuotteet ovat laadukkaita. Tyypillisesti myös second hand - kamat ovat hyvälaatuisia ja huolella pidettyjä. Läpi koluttavaa on niin paljon, että tänne tullessa kannattaa varata aikaa. 

Kenkävalikoima on tosi hyvä. Tossupareja on joka lähtöön.

Leikkinurkkaan saa vähintäänkin perheen pienimmät tapaukset parkkiin. Ainakin meidän pikkuneiti (10kk) viihtyy täällä puuhastelemassa kivasti ja pysyy paikoillaan kuin tatti. Tämä on aika olennainen juttu paikassa, jonne tulee paljon kotiäitejä lasten kanssa pörräämään.

Post 89/365

Auringon valo toi villakoirat tänään sen verran komeasti esiin, että oli pakko tarttua imuriin. Siivouksen lomassa käsiin osui lastenhuoneessa pussillinen kiviä, jotka olen kerännyt mukaan joltain ulkomaanreissulta ajat sitten. Ne ovat olleet pojan leikeissä viime aikoina, mutta nyt päätin leikkiä niillä vähän itse.

Kivileikkeihin liittyi mukaan kynä ja aikaansaannokset päätyivät vessaan vääntämään asioita rautalangasta.

Nämä todennäköisesti houkuttavat pikkukätösiä, joten katsotaan, kauanko kivet pysyvät paikoillaan.

Post 88/365

Vau, mikä päivä! Ihana auringonpaiste ja itsellä ainakin todella keväinen fiilis. Tuli oltua ulkona niin, että posket hehkuu vieläkin. Kyllä kevät on kiva. Kauniin päivän kunniaksi putsasin talven tomut terassilta ja pistin sinne pystyyn kunnon väri-ilottelun. Nyt voi sanoa terassikauden meillä Tapanilassa startanneen. Mahtavaa!

Keltainen on kyllä voimaväri, ei voi muuta sanoa. Viime päivien postauksissa on viljelty kevään ja pääsiäisen kunniaksi keltaista ja vihreää. Yllättävän paljon keltaisia asioita meillä tätä nykyä onkin. Energiavajetta ja sen paikkausta?

Keltainen terassipöytä on Jouni Leinon Avartelle suunnittelema La Table. Teräksestä valmistettua ja jauhemaalattua pöytää ympäröi Ikean jakkarat. Tekstiilit on keräilyerä sieltä sun täältä.

Meille jäi edellisten asukkaiden peruja paljon sinkkiastioita ja koska ne ovat minustakin ihan jees, olen ottanut niitä siellä täällä ulkosalla käyttöön. Oksat sujahtivat kivasti sinkkiseen kastelukannuun.

Nämä pienet sinkkiämpärit ovat oma ostokseni Bauhausista.  

Meillä koko (kävelevä) jengi tepastelee pihamaalla Reinoissa. Kätevät tohvelit kesät talvet kun pitää hilpaista postilaatikolle tai roskikselle.

Taannoin hankitut retkimukit pääsivät myös terdelle. Kippis keväälle!

Post 87/365

Eilen syntynyt pillihimmeli pääsi tänään lounaspöytää koristamaan. Nyt laitoin pöydän koreaksi pääsiäisen kunniaksi, mutta yhtä lailla nämä himmelit toimisivat esimerkiksi kahvipöydässä lasten synttäreillä tai vappukattauksessa.

Tein muuten tänään uppomunia, ensimmäistä kertaa ikinä. Mainettaan helpommin syntyivät. Kaveriksi lautaselle pääsi Hesarin ruokasivujen ohjeistamana vihreää parsaa, turkkilaista jugurttikastiketta ja paahdettuja pitäleipiä. Namskis! Raikas, kepoisa ja keväinen lounasherkku. Suosittelen.

Post 86/365

Minua on kutkuttanut jo hyvän tovin himmelin teko. En tiedä, mistä moinen viehtymys. Jotain insta-kuvia on ainakin tullut vastaan, joten ehkä niistä on ajatus hiljalleen lähtenyt kytemään. Useammassa yhteydessä olen myös törmännyt pillihimmeleihin. Tämä kuulosti aloittelijalle sopivan simppeliltä, joten kaivoin kaapista viime vuoden lapsen synttäreiltä jääneet keltaiset pillit ja ryhdyin iltapuhteina väsäämään pääsiäishimmeliä.

Todella koukuttavaa puuhaa! Minulla vain ei riittänyt pillit kuin ns. perushimmeliin ja timanttimuotoon. Noudatin Yhteishyvän tubettamaa ohjetta, joka oli aika näpsäkkä. 

Puuhaan tarvittiin vain pillejä, narua ja sakset. Toki pillit voisi maalata spraylla jonkun väriseksi jos haluaisi, mutta jos valkkaa silmiä miellyttävät pillit, sen vaiheen voi skipata. Ohjeessa neuvottiin käyttämään paperinarua ja väsättyäni omat himmelini juuttinarulla ymmärrän hyvin, miksi. Paperinaru on ohutta ja liukuu hyvin pillien sisällä, toisin kuin esim. tämä juuttinaru. Minulla ei kuitenkaan paperinarua ollut. Tämä oli ainut syy olla noudattamatta ohjetta. Juuttinarunkin kuitenkin lopulta selätin pilleihin. 

Huomenna nämä väkerrykset pääsevät meidän kanssa pääasiäisateriapöytään. En vielä tiedä, miten ne sinne asemoituvat, mutta se selviää huomenna. Pirteää pääsiäisen jatkoa! Jos kaipaat pientä puuhastelua, ryhdy ihmeessä himmelin tekoon. Itselläni tämä oli ehdottmasti vasta alkusoittoa tässä lajissa.

Post 85/365

Nyt kun talossa on taas lapsi, jolta ei voi vielä vaatia lelujen keräämistä tai leikkejä omassa huoneessa (edes joskus), tuli tarve saada olohuoneessa pyöriville helistimille, puruleluille ja vauvan kirjoille joku siisti ja kivannäköinen säilytysratkaisu. Meillä ei ole olohuoneessa lipastoa tai muuta vastaavaa, jonka laatikoihin lelut voisi illalla kerätä silmistä. Olen niitä ihmisiä, jotka pystyvät rentoutumaan vasta kun lelut on päivän päätteeksi kerätty kasaan, joten ratkaisu tarvitaan.

Tänään olohuoneen nurkassa tönöttänyt avoin lelulaatikko vaihtui kahteen vanhaan matkalaukkuun, joihin saamme leikit kerättyä piiloon kun ilta tummuu.

Nämä matkalaukut ovat olleet minulla vuosia ja niitä on hyödynnetty sisustuksessa monella tapaa. Ainakin asusteita, lehtiä ja kirjoja olen säilyttänyt näissä. Tämähän ei ole mikään uusi juttu tai innovaatio. Jo pitkään vanhoja laukkuja on nähty sisustajien kuvissa, sisustuslehdissä jne. Tästä syystä vanhojen laukkujen hinnat kirppareilla ovat kohonneet pilviin. Kannattaa tsekata mummoloiden vintit ja kellarit ennen kuin lähtee hankkimaan laukkuja kirppiksiltä.

Post 84/365

Meillä haettiin tänään pääsiäisfiilistä munia maalamaalla. Itse sudin muniin säntillisempiä kuvioita ja lapsi sekalaista väri-iloittelua. Hyvä munarivi saatiin aikaiseksi ja soikioista syntyi kiva pääsiäiskoriste.

Tyhjennysreijistä pujottelin läpi juuttinarun, jotta sain aikaiseksi munaketjun. Päihin sidoin solmut. Tämän voi nyt sitten laittaa roikkumaan seinäkoristeeksi tai pitää tähän tapaan vaakatasossa pöytäkoristeena.

En ole maalannut vesiväreillä aikoihin. Puuha olikin älyttömän terapeuttista. Kökötettiin kumpikin pöydän ääressä hiiren hiljaa, keskittyneenä sutimiseen. Älyttömän kivaa, omanlaistaan mediaatiota tämäkin. Nautinnollisia pääsiäispäiviä kaikille!

Post 82/365

Viime aikoina olen pohdiskellut, miten selittää kohta neljävuotiaalle ajan kulumista, miten saada pieni ihminen hahmottamaan päiviä ja viikon kulkua. Kun lapsi kysyy, milloin jotakin tapahtuu, ei vastaus "lauantaina" tai "viikonloppuna" vielä avaa hänelle asiaa juurikaan. En ollut kuitenkaan ehtinyt paneutua asiaan sen kummemmin enkä etsiä ratkaisua, kun silmille jo hyppäsi Vallilan Stoorissa (kiva kirppis/kahvila/pop up -kauppa muuten, josta voisinkin joskus kyhätä pienen esittelyn tänne) Kokokidin Mun viikko -kalenteri.

Kokotai Oy on suomalainen perheyritys, jonka Kokokidi-tuoteryhmään Mun viikko -magneettikalenteri kuuluu. Kalenteri muodostuu viikonpäivä- ja kuvamagneeteista, joiden avulla päiväkoti-ikäinen lapsi hahmottaa päivien tapahtumia ja viikon etenemistä. Tämä oli juuri sitä, mitä kaipasin ja nyt jääkaapin ovea koristaa nämä 18 kivasti kuvitettua kuvamagneettia, joiden parissa molemmat lapset puuhailevat innoissaan.

Nyt saamme epäsäännölliset päiväkotipäivät kivasti kalenteroitua, samoin kuin karkkipäivän ja harvinaisemmat tapahtumat kuten isovanhemien vierailut ja kavereiden synttärit.

Tuote on suunniteltu Suomessa ja kuvituksesta on vastannut teollinen muotoilija Netta Korhonen. Kalenteri on ainakin ensipuraisulla paitsi toimiva myös hyvännäköinen sisustuksessa.

Kokokidi-tuoteryhmään kuuluu myös mm. Mun päivä -kalenteri sekä lisäkuvat Mun viikko -kalenteriin. Tuotteita voi ostaa Kokotain verkkokaupasta ja jälleenmyyjiltä, joista lista löytyy täältä.

Post 81/365

Mies kysyi tänään: mitä nuo ovat? Sanoin, että vanhoja, puolitettuja laattoja. Siihen hän totesi, että niinpä tietysti (ironisesti siis). Tässä huushollissa saa tottua siihen, että nurkissa pyörii kaikenlaista sekalaista roinaa. Nämä kirpputorilta kotiin tuodut laatat toimivat kynttilöiden ja kukkamaljakoiden alla sekä lasinalusina.

No joo, lasinalusiksi ovat aika kookkaita, mutta voihan sitä yhtä alusta käyttää kaksi tyyppiä samalla kertaa.

Jämälaattoja ei siis välttämättä tarvitse heittää pois vaan niille voi kehitellä esim. tällaista käyttöä.

Post 80/365

Haluan ehdottomasti kierrättää kaiken mahdollisen roskan.  Sekäjätteelle, biojätteelle, metallille ja lasille meillä riittää keittiöaltaan alla, jätevaunussa laatikot, mutta pahvien, lehtien ja pullojen kierrätys tuottaa päänvaivaa, koska kertyville kasoille ei oikein ole tuntunut löytyvän hyvää paikkaa. Keittiössä on vähän tilaa ja kuitenkin kierrätyksen olisi hyvä  tapahtua mahdollisimman lähellä sitä. Kaikenlaista on kokeiltu, isoista metallitynnyreistä paperikasseihin.  Nyt viimeisimpänä kehittelin kierrätypisteitä puulaatikosta ja pärekoreista. Toistaiseksi mennään niillä.

Tässä puulaatikossa oli tähän asti lastenkirjoja, mutta koska tuli pakkomielle saada pahviroskat johonkin kannelliseen lootaan, pois silmistä, kirjat saivat väistyä. Laatikolle löytyi paikka keittiön saarekkeen päädystä.

Olen haalinut vanhoja pärekoreja kirppiksiltä, koska ne ovat minusta kivannäköisiä ja monikäyttöisiä sisustuksessa. Nyt pari pärekoria työllistyi keräämään kierrätyspulloja ja -paperia.

Kuulisin mielelläni, mihin te keräätte kierrätettävää roskaa? Erityisesti te, joilla ei meidän tavoin ole mahdollisuutta irrottaa keittiön kaapeista tai laatikoista paikkaa kierrätettäville asioille. Meillä se ei onnistu siksi, että laatikko- ja kaappitila tarvitaan muuhun käyttöön. Voisin uskoa, että muutkin painiskelevat samojen pulmien kanssa. Te, joilla on ratkaisu tähän ongelmaan, hjälp!