Meillä on yläkerrassa "tornihuoneeksi" kutsuttava tila, joka on aikoinaan talon valmistuttua (1989) ollut parveke. Seuraavat omistajat kuitenkin halusivat muuttaa tilan asuintilaksi ja sillä tiellä ollaan. Kun muutimme tänne (kohta kolme vuotta sitten), huoneeseen johtivat umpirappuset ja ovena oli vanha parvekkeen ovi.
Meistä huone on aivan ihana, koska se sijaitsee muita huoneita korkeammalla ja on täynnä ikkunoita. Olemmekin rempanneet sen rappusista ja oviaukosta lähtien uuteen uskoon, jotta se tulee enemmän edukseen. Pitkään huone oli kuitenkin ilman minkäänlaista ovea, koska emme halua oven aukeavan aulan suuntaan. Liukuovikaan ei tässä toimi oikealla seinustalla olevien pistorasioiden ja kattolämmityksen termostaatin sijainnin vuoksi.
Aloimme viime keväänä pohtia ratkaisuja jonkinlaisen oven saamiseksi tilaan. Huone on nyt kolmevuotiaan poikamme huoneena ja varsinkin unirauhan takaamiseksi ovi on tarpeen. Hakusessa oli mahdollisimman hyvin ääntä ja valoa eristävä ratkaisu. Lopulta mieheni bongasi Kolmistaan-blogista Eurokankaan verho-oven. Sinne osoitteeseen kiitokset ideasta! Tämä ratkaisu kuulosti passelilta ja niin tehtiin reissu Tammiston Eurokankaaseen kuulemaan lisää verho-ovesta.
Juttelimme hyvän tovin myyjän kanssa ja punnitsmme erilaisia vaihtoehtoja. Halusin mahdollisimman ajattoman ja huomaamattoman verho-oven, joten päädyimme värinä luonnovaaleaan. Puhtaan valkoisen verhon huoneen asukin tahmatassut olisivat todennäköisesti tarhrineet muutamassa päivässä. Juju verho-ovessa on ääntä ja valoa eristävä Duvet-villa, joka toimii verhon vuorena. Duvet-puoli on lapsen huoneen puolella. Verhon toiselle puolelle (tässä kuvassa näkyvä puoli) on ommeltu luonnonvalkoinen Canova-pellava. Duvetille vaihtoehtona olisi ollut kankaalla ympäröity vanukerros. Tässä tapauksessa materiaalit olisivat olleet edullisemmat mutta työtä puolestaan vähän enemmän. Päädyimme Duvetiin, koska se kuulosti simppelimmältä.
Verho-ovisettiin kuului myös määrämittainen verhokisko (näkyy tässä kuvassa) kiinnikkeineen ja päätysuojuksineen, koukut, lyijypainot helmaan sekä langat. Ja tietysti verhon ompelutyö. Toimitusajaksi ilmoitettiin neljästä kuuteen viikkoa ja yli kuusi viikkoa siihen lopulta meni. Mutta olemme olleet tosi tyytyväisiä. Saimme erinomaista palvelua, verho liikkuu kiskolla kuin unelma ja huoneen asukas itsekin on mieltynyt omaan persoonalliseen oveensa. Huomenna aion toteuttaa pitkään suunnitelmissa olleet huopakoristeet verho-oveen. Siitä lisää huomenna. Samalla laitan vähän lisää kuvia itse "tornihuoneesta".
Tornihuone. Viherryn.
VastaaPoistaTornihuone-nimitys on jäänyt elämään asuntoilmoituksesta. Näin sitä meille markkinoitiin�� Ehkä vähän juhlava ilmaisu, mutta osuvampaakaan nimitystä ei tuolle tilalle olla keksitty.
VastaaPoista