Äiti oli ostanut tämän parilla kympillä jostakin, mutta se ei sitten heille mihinkään sopinutkaan. Näinpä se sitten päätyi Tapanilaan. Vaihdossa annoin äidille meidän tummanruskean tarjoiluvaunumme. Rottinkiunelma löysi paikkansa olkkarista, lepakkotuolin paikalta. Vaunu on varmaankin 40-luvulta eli suloinen vanhus on kyseessä. Olemme muuten äidin kanssa harrastaneet paljonkin huonekalujen ja muiden tavaroiden vaihtoa. Kätevää, kun romppeet voi sitten taas vaihtaa uudelleen päittäin, jos vanha suola alkaa janottaa:)
Äitienpäivä oli meillä tänään vähän varjossa kun 1-vuotiaamme vei huomion. Hänelle pidettiin kemut ensimmäisen vuoden rajapyykin kunniaksi. Talo täyttyi kukista, herkuista ja lahjoista. Nämä keltaiset kukat tipahtivat minun syliini veljeltä ja hänen vaimoltaan, jotka muistivat minuakin. Vaunussa on myös vanhan vaunun tavoin kasa lehtiä ja sisustuskirjoja sekä keltainen ystävältä lahjaksi saatu kynttilänjalka.
Näiden kukkien lisäksi saimme tänään myös toisen ihanan kukkatuoteutuksen, josta juttua luvassa huomenna.
Lepakkotuolin piti nyt väistää ikkunan viereen, Kangasalle muuttaneen tarjoiluvaunun paikalle. Myös ruokapöydän vieressä majailleet kasvit päätyivät tuolin kaveriksi seinälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti